Articles

International Bank for Reconstruction and Development

International Bank for Reconstruction and Development (IBRD) (Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki) (IBRD), Yhdistyneiden kansakuntien riippumaton erityisjärjestö, jonka päämaja on Washingtonissa; yksi viidestä läheisesti toisiinsa yhteydessä olevasta kehitysyhteistyöelimestä (joihin kuuluvat myös Kansainvälinen investointiriitojen ratkaisukeskus (International Center for Settlement of Investment Disputes), Kansainvälinen rahoituslaitos (International Finance Corporation, ks. jäljempänä), Kansainvälinen kehitysyhteistyöyhdistys ry:n järjestö (International Development Association, ks. jäljempänä) ja monenkeskisten investointien takauslaitos), jotka yhdessä muodostavat Maailmanpankkiin kuuluvien maiden ryhmän. Maailmanpankin perustamista suunniteltiin Bretton Woodsin konferenssissa (1944); IBRD järjestäytyi virallisesti Maailmanpankin alkuperäiseksi laitokseksi vuonna 1945, kun 28 maata ratifioi sopimuksen; nykyisin jäseniä on 189. IBRD pyrkii vähentämään köyhyyttä keskituloisissa ja luottokelpoisissa köyhissä maissa lainojen, takausten, riskinhallintatuotteiden sekä analyysi- ja neuvontapalvelujen avulla. Pankki ei myönnä lainoja ainoastaan jäsenmaille vaan myös yksityisille sijoittajille valtion takauksen turvin helpottaakseen tuottavia investointeja, edistääkseen ulkomaankauppaa ja keventääkseen kansainvälistä velkataakkaa. Kaikkien pankin jäsenten on kuuluttava myös Kansainväliseen valuuttarahastoon. Pankki on omavarainen, ja sen luotonantotoiminta on tuottanut voittoa. Pankkia valvoo hallintoneuvosto, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenmaasta. Äänet jaetaan pääoman merkitsemisen mukaan. Tavanomaisia asioita hoitaa 25 toimitusjohtajaa. Pankin yhtiöjärjestyksen mukaan viisi johtajaa nimittää viisi suurinta pääoman merkitsijää, ja loput valitsevat muut jäsenet. Yhdysvallat, Japani, Kiina, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia (kahdella viimeksi mainitulla on sama pääoma) nimittävät kuitenkin kukin yhden toimitusjohtajan. IBRD:n monista varapääjohtajista alueelliset varapääjohtajat valvovat pankin toimintaa kuudella alueella: Afrikan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan, Euroopan ja Keski-Aasian, Etelä-Aasian, Itä-Aasian ja Tyynenmeren sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueilla.

Pankilla on myös talouskehitysinstituutti, joka tarjoaa talouskehityskoulutusta jäsenmaiden virkamiehille. Toinen kehitysyhteistyölaitos on International Finance Corporation (IFC; perustettu 1956), joka investoi yksityisiin yrityksiin ilman valtion takausta. IFC:llä on 184 jäsenmaata. Pankki järjesti Kansainvälisen kehitysyhteistyöjärjestön (International Development Association, IDA; 1960) myöntääkseen luottoja helpommin ehdoin lähinnä kehitysmaille. IDA:lla on 173 jäsenmaata. IFC:n ja IDA:n jäsenten on oltava IBRD:n jäseniä. Kritiikki siitä, että IBRD:n rahoittamat hankkeet olivat ympäristötuhoja, sai pankin perustamaan ympäristörahaston (1990), joka tarjoaa halpakorkoisia lainoja kehitysmaille; IBRD:tä kritisoidaan edelleen siitä, että se ei ole ottanut riittävästi huomioon ihmisoikeuksia kehitystyössään. Kehitysmaat ovat valittaneet, että IBRD tyrkyttää niille vapaan markkinatalouden järjestelmää, mikä estää suunnittelua, kansallistamista ja julkisia investointeja.